70-vuotispäivät

21.11.2009

Hangon Kokoomus ry 70 vuotta


Tervehdyssanat


Arvoisa juhlayleisö, hyvät kansanedustajat, tervetuloa !


Kansallinen Kokoomuspuolue on viettänyt 90 – vuotis juhlaansa  ja  Hangon Kokoomuksella on syytä juhlaan saavutettuaan 70 vuoden iän. 

Kokoomuslaisuuden henkinen perusta Hangossa luotiin sen suomenkielisessä por-varillisessa  väestössä, kun helmikuun 19 p:nä 1939 viisitoista henkilöä kokoontui Hangon Suomalaisen kerhon tiloihin ja päättivät silloin perustaa Hangon Kansallisseura nimisen yhdistyksen.   Puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Airaksinen. Toiminnasta ei ole löytynyt muita asiakirjoja johtuen siitä, että kerhon talon naapuri sai pommiosuman ja kerhon irtaimisto joutui taivasalle. Toiminta lienee muutenkin sammunut sodan aikana.


Työn jatkajaksi perustettiin sitten uudelleen  4.3.1951Hangon Kansallisseura ry. Sopimuskirjan olivat allekirjoittaneet ” herrat ”Yrjö Manner, Lauri Soininen ja Einar Touri. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli Lauri Soininen.

Hangon Kansallisseura perustettiin hoitamaan valtakunnan politiikkaan ja valtiollisiin vaaleihin liittyviä asioita. Kunnallispolitiikkaa hoidettiin tuolloin  muilla foorumeilla mm. Suomalaisen seuran, Suomalaisen klubin ja Suomalaisen kerhon toimesta.


Vasta 1960 luvulla, joka tunnetaan radikalismin vuosikymmenenä, heräsivät Kokoomuksen kannattajat ”tekemään politiikkaa ” kun vasemmisto oli saanut vaalivoiton eduskuntavaaleissa 1966.


Toiminnan periaatteina vuoden  1967 toimintasuunnitelmassa korostettiin:

  • Järjestötoiminnan tason laajentamista ja kohottamista
  • kannattajakunnan yhteenkuuluvuuden vahvistamista
  • kotikaupungin kehitykseen tähtäävien ehdotusten tekemistä ja
  • uusien ehdokaskandidaattien etsimistä vaaleihin


Keinoina nähtiin:

  • Kokoomus esiin-kampanjan aikaansaaminen
  • aktiivinen jäsenhankinta
  • sääntömääräisten kokousten järjestäminen niin, että niissä on mielenkiintoista ohjelmaa ja
  • poliittisen lehden tilaaminen jäsenille


Näillä eväillä lähdettiin kohti aivan uutta poliittista toimintaa eli harjoittamaan aktiivista kunnallispolitiikkaa. Jäsenmäärä saatiin nostettua 10 %.


Kolmas vaihe yhdistyksen historiassa oli nimenmuutos , Kansallisseurasta tuli Hangon Kokoomus ry oikeusministeriön päätöksellä 8.6.1976.Puheenjohtajana toimi seuran veteraani rehtori Jorma Kahma. Historiikissa todetaan, että

Hänen taidokkaalla ohjauksellaan vietiin päätökseen etenkin Ruotsalaisen Kansanpuolueen kanssa vaikeat porvarilliset vaalineuvottelut. ”


Kunnallisvaalit hoidettiin tuolloin vaaliliitoissa yhdessä Kokoomuksen, Ruotsalainen Kansanpuolueen, Liberaalien ja Suomen Kristillisen liitton kanssa. Vaaliliitto ei aina suosinut Kokoomusta. Ensimmäinen valtuustopaikka tuli vuonna 1972 ja sen sai Esko Sarvikas ja hänen pois muuttonsa jälkeen Eva Parviainen. Vuonna 1976 saatiin Eva Parviaisen lisäksi valtuustopaikka Pentti Karviselle joka oli sitoutumaton.

Hienoa, että tuolloin valtuustoon nousi nainen. Valtaa puolueessa oli käyttäneet miehet puheenjohtajaluettelossa ei ole ollut yhteen naista.

Muutama aktiivi  nainen herrojen joukkoon kyllä löytyy mm. Liisa Kallio ja Helvi Pihlajamäki. 

.

 Poliittista aktiivisuutta lisättiin vuonna 1980 laatimalla mielipidetiedustelun pohjalta  kunnallispoliittinen ohjelma. Se jaettiin jokaiseen kotiin. Se toi tulokseksi 4 paikkaa valtuustoon: Eva Parviainen, Ilpo Repo, Arvo Väkeväinen ja Pentti Karvinen ja 46 lautakuntapaikkaa.


Vuonna 1984 saavutettiin varsinainen voitto viidellä valtuustopaikalla: Arvo Väkeväinen ja uusina Helvi Pihlajamäki,Hannu Lyysaari, Timo Saarinen ja Pentti Särkelä. Puheenjohtajana toimi tuolloin Kari Kaukoranta ja

 ”vuodesta 1988 on ollut vanha sotaratsu Ahti Paananen puheenjohtajana.” kuten historiikissa on kirjoitettu ja sen lisäksi historiikki kertoo

” Vuodet 1986 ja 1987 olivat Hangossa tiukan talouden aikaa, ja se heijastui myös kunnallispolitiikassa. Kaupunki oli kassakriisissä ja joutui maksamaan miljoonien sakkokorkoja. Sataman uusinvestoinnit alkoivat jälleen vaatia lisää rahaa, ja kun samaan aikaan oli meneillään useita sosiaalialan hankkeita kuten Halmstadintalon saneeraus sekä vanhustenhuoltokeskuksen ja Hangonkylän päiväkodin suunnittelu, oltiin Kokoomuksen piirissä kovin huolestuneita Hangon kaupungin talouden tulevaisuudesta.


Eli onko tuttua samat ongelmat ja pulmat tänä päivänä:


Puolueella on tärkeää saada kannatuksensa nousemaan ja sitä kautta saada mahdollisimman paljon kyvykkäitä ihmisiä eri luottamusmiespaikoille; valtuustoon, kaupunginhallitukseen ja eri lauta- ja johtokuntiin. Kokoomuksella on ollut tasainen kannatus ja neljä valtuustopaikkaa. Mutta mm. rannikkopatteriston poismuutto on aiheuttanut sen, että kannatus on laskenut ja vienyt yhden paikan. Vasemmistoliitolla on samoin 3 valtuustopaikkaa. Suurimman puolueen paikasta kamppailevat hyvin täpärästi Ruotsalainen kansanpuolue ja Sosiaalidemokraatit. Kokoomuksella ja   Ruotsalaisella kansanpuolueella on tänä päivänä yhteistyösopimus.


Monenlaisia asioita on mahtunut kunnallispolitiikkaan viimeisen 10 vuoden aikana kun olen luotsannut Hangon Kokoomusta

  • Ensimmäinen valtuustoaloitteeni koski  strategisen suunnitelman aikaansaamista kaupungille  Ongelmanahan olit liian lyhytnäköinen taloudenhoito ,budjettivuosi kerrallaan. Valtuusto ei ollut valmis ehdotukseeni vielä 2001. Se kaatui äänestyksessä Kokoomuksen lisäksi joku demari taisi äänestää puolesta.  Nyt uuden kaupunginjohtajan myötä asia on lähtenyt liikkeelle.


  • Sataman kehittäminen on ollut haastavaa ja kehitys on ollut huimaa. Sataman tuloilla on kaupunki rahoittanut toimintaansa ja näin ollut niistä riippuvainen   . Lama ja  tulojen väheneminen oli kohtalokasta satamalla. Toivomme kuitenkin että uusia toimintoja tulee ja satamaa kehitetään vastaamaan uusiin haasteisiin.


  • Uusia asuntoalueita  on syntynyt Skogsnäsiin ja Furuvikiin. Ne ovat houkutelleet mm. pääkaupunkiseutulaisia hankkimaan taloja Hangosta.


  • Kansallinen kaupunkipuistohankkeemme keräsi kiitosta ja huomiota myös valtakunnallisesti ja jopa rajojemme ulkopuoleltakin


  • Keskustan yleiskaavatyö on käynnissä , uusia asuinalueita, keskustan elävöittäminen ja kevyen liikenteen väyliä ja pyöräilykaupunkia olemme suunnittelemassa. Kaavaluonnosta esitellään ja kuntalaiset saavat ottaa kantaa ja olla mukana.


  • Tärkeä ilmastostrategia on myös työn alla.


  • Perusturvan kehittäminen ja organisaatiouudistus ja yhteistoiminta Paras lainsäädännön perusteella ovat olleet vuosia ajankohtaisia aiheita ja nyt kuumaksi aiheeksi on nousemassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestäminen vastaamaan  uutta lainsäädäntöä.


  • Skole raportti oli minulle ensimmäinen hankolainen työryhmä ja se käsitti koulutoimen kehittämistä. Siihen oli kirjattuna lasten päivähoidon siirto sosiaalitoimesta opetustoimen puolelle. Asia toteutuu ensi vuonna.


  • Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma sekä erityisliikuntaa Hankoon- ohjelma olivat haastavia toiminnan sisällön kehittämishankkeita, joissa sain toimia puheenjohtajana


  • Ikuinen hotellihanke Tehtaanniemelle ja Kuningatarvuoren rakentaminen sekä Grandin tontin kohtalo  ovat taas tänäänkin kaikkien hankolaisten huulilla. Kaupungissa ei ole yhtään toimivaa hotellia tällä hetkellä. Kaavavalituksia on kaupungissa ollut kohtuuttoman paljon.


  • Tämän päivän kuumin ja vaikein tilanne on kuitenkin talous kuten monessa muussakin kunnassa. Valtuusto yksimielisesti päätti korottaa sekä tuloveroa että kiinteistöveroa.


Kokoomuksessa työ jatkuu tulevaisuuteen uskoen siten että asiantuntemuksella, yhteistyöllä, innovaatiolla ja rohkeudella voimme luoda kaupungista vetovoimaisen ja houkuttelevan paikan niin hankolaisille kuin muillekin Hankoa kotinaan pitäville ihmisille asua, viihtyä ja saada korkeatasoisia palveluja.


Toivotan myös omasta puolestani Hangon Kokoomus ry:lle onnea ja menestystä jatkossakin ja ennekaikkea sitkeyttä ja aina vaan sitkeyttä viedä asioita eteenpäin alkuvastustuksesta huolimatta. Mottonani aina on ollut : Se mikä tehdään, tehdään kunnolla !



Anja Roos

anja.roos@pp.inet.fi

21.11.2009

Hangon Kokoomus ry 70 vuotta

Glögitilaisuus

Kaupungintalon Lämpiö