Kannanottoja aiemmilta vuosilta

Uusi kuntalaki tulee – onko Hangossa liikaa valtuutettuja?



Juuri eduskunnan käsittelyssä oleva uusi kuntalakiesitys avaa suorempia kanavia kuntalaisten käyttöön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäämällä sekä säätämällä kunnan toiminnan läpinäkyvyydestä, suunnitelmallisuudesta ja talouden tasapainottamisesta.

Uusi kuntalaki vahvistuessaan toisaalta kasvattaisi lähidemokratiaa viestinnän ja tietojen saatavuuden avoimuudella, kansanäänestysaloitteella sekä mm. nuorisovaltuuston asettamisella.

Toisaalta kuntalaki toteutuessaan antaisi mahdollisuuden kehittää päätöksentekoa ammattimaisempaan suuntaan.

Laissa tullaan nimittäin säätämään myös valtuutettujen vähimmäismäärästä, mutta siten että valtuusto voisi päättää näissä puitteissa valtuutettujen lukumäärästä.

Nykyisen toimintamallin mukaan kaikkien luottamushenkilöpaikkojen määrä on mielestäni suhteessa liian suuri; vaalien jälkeen päätöksentekopaikkoja jaetaan kuntalaisille, jotka eivät ole olleet vaaleissa edes mukana. Ongelmaksi saattaa muodostua, josko harrastelijaluottamushenkilöiden ajallinen ja sisällöllinen kompetenssi riittää alati vaikeutuvien päätösten tekemiseen. Vastuullinen kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen vaatii asioihin ja toimintatapoihin perehdyttämistä sekä lisäkoulutusta niin tarvittaessa. Sote-lakien voimaantulo lähitulevaisuudessa tarkoittaa myös yhä suurempia laaja-alaisia kuntayhtymiä. Hangon etu edellyttää, että meillä on myös näissä tulevissa organisaatioissa asiantuntevia ja sitoutuneita luottamushenkilöitä.

Lakiesitys mahdollistaa myös valtuuston päätöksen siitä toimisivatko eri toimielimien puheenjohtajat osa- tai päätoimisina luottamushenkilöinä niin haluttaessa. Tällä mallilla luottamushenkilöt pystyisivät paremmin perehtymään asioihin ja toimimaan virkamiesjohdon valvojina ja vastavoimana.

Samainen kuntalaki tulee säätämään kunnanhallituksen tehtävistä nykyistä yksityiskohtaisemmin.

Kuntalain muutoksessa on myös uusia säännöksiä ja velvoitteita talouden tasapainoon saattamisessa vahvistamalla alijäämän kattamisvelvollisuuden sitovuutta.

Kunnan ja myös kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa neljän vuoden aikana.

Tärkeintä on tietysti saada Hangon tulevaisuus käännettyä kohti parempia aikoja työllisyyttä lisäävin toimin ja samalla turvaten laadukkaat peruspalvelut nyt ja tulevaisuudessa.

Lainsäädäntö ja kuntapäättäjien ammattimainen toiminta tarjoavat tähän lisävälineen.


Parempien aikojen eteen töitä tehden.



Risto Alén

Hangon Kokoomuksen puheenjohtaja


HANGON MAHDOLLISUUDET UUDISTUA


Kuntarakennelaki ja siihen liittyvä selvitysvelvollisuus tuli voimaan heinäkuussa tänä vuonna. Sel- vitysvelvoite koskee myös Hankoa. Hangon on 30.11.2013 mennessä ilmoitettava minkä kunnan tai kuntien kanssa se aikoo selvittää yhdistymistä. Selvitysperusteita on kolme; palveluiden edellyttämä 20 000 asukkaan väestöpohja, ja työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne sekä kolmantena kunnan taloudellinen tilanne. Mikäli yksikään näistä kolmesta ei toteudu on selvitystyö tehtävä. Hangon väkiluku näyttää ainoana uusmaalaisena kuntana laskevan,  vuoden 2012 lopussa  9 267. Tuoko selvitysvelvollisuuteen tältä osin ratkaisun Rolf Erikssonin johtaman kriisikuntatyö-rymän  raportti, jonka on määrä valmistua 15.10. 2013, jää nähtäväksi.  

Hangon tulee lisäksi antaa lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryh- män väliraportista lokakuussa. Väliraportin mukaan alle 20 000 asukkaan kunnan asukkaat saavat sosiaali- ja terveyspalvelut joko sote-alueelta tai perustason alueelta.Pääsääntönä on, että kunta kuuluu sote-alueeseen, jonka vastuukunnalla on vastuu kaikkien sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Alle 20 000 asukkaan kunnan tehtäviin kuuluu edelleenkin asukkaiden hyvinvoinnin je terveyden edistäminen kattaen kaikki hallintokunnat. Kunnan tulee myös osana omaa toimintansa strategiaa asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet.Nämä on sovitettava yhteen sote-alueen toiminnan kanssa. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisesta kuuluu kuitenkin aina jokaiselle kunnalle soten  hallintomallista riippuen joko noudattaen kapitaatioperustetta tai suoriteperusteista korvausmallia .Kapitaatioperuste antaa mahdollisuuden paremmin ennustettaviin ja vakaampiin kustannuksiin.

Miten tästä eteenpäin ?

Perustason alue

Kielellisten perusteiden mukaan Hanko voisi kuulua noin 44 000 asukkaan perustason alueeseen yhdessä Inkoon ja Raaseporin kanssa. Perustason alue voi järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalveluja, joita terveyskeskukset ja sosiaalitoimi järjestävät lukuunottamatta päivystystä ja erikoissairaanhoitoa ilman sosiaali- ja terveysministeriön  erillistä lupaa.Tammisaaren sairaala voisi olla luvan peruste mikäli Raaseporilla olisi riittävä kantokyky. Perustason alueen hallintomalli on aina vastuukuntamalli ja korvaukset ja laskutukset järjestetään kapitaatioperusteisesti. Jokaisella jäsenkunnalla on edustus vastuukunnan yhteisessä toimielimessä. Perustason alue hankkii kuitenkin muuten erikoistason palvelut sote-alueelta.

Laaja perus- ja erityistaso

Laajan perus- ja erityistason palvelut voitaisiin järjestää myös kuulumalla laajempaan sote-alueeseen, johon tulisi kuulua rittävä määrä kuntia esim. Lohja, Raasepori, Hanko, Inkoo ja Siuntio, jolloin asukasluku olisi runsaat 100 000 asukasta. Vastuukuntana voisi olla Lohja , vaikka rimaa hipoen vastuukunnalle edelletetyn 50 000 asukkaan kuntana.Kuntayhtymämalli olisi myös varteen otettava vaihtoehto etenkin jos hyvin toimivaa HUSia ei lopeteta tai mikäli on mahdollista luoda HUSn pohjalta uudet sote-alueet.

Tämän sote-alueen tulee sitten vastata kaikista kuntien vastuulle kuuluvista lakisääteisitä kattavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.( Sosiaalihuoltolaki, kehitysvammaisten sosiaalihuollosta annettu laki, toimeentulotukilaki, vammaispalvelulaki, vanhuspalvelulaki,päihdehuoltolaki, terveydenhuoltolaki, tartuntatautilaki ja mielenterveyslaki )

Yhteisessä toimielimessä on edustaja jokaisesta alueen suoraan kuuluvasta kunnasta ja perustason kuntien yhteinen edustus käyttäen oman alueen kuntien äänivaltaa. Yhteisellä toimielimellä on laaja itsenäinen vastuu päätöksenteosta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta, johon vastuukunnallakaan ei ole otto-oikeutta.Kuntien väliset rahoitusmallivaihtoehdot voisivat olla vastuukuntamallissa kapitaatiomalli ja kuntayhtymämallissa suoriteperusteinen malli.

Erva- alue

Ehdotuksen mukaan Suomeen suunnitellaan lisäksi yliopistollisten sairaloiden varaan  viisi ns. Erva-erityisvastuualuetta, johon kaikkien alueen sote -alueiden tulee kuulua. Uudella Ervalla on sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon tehtäviä. Ervan keskeinen osa on sote-aluiden toiminnan koordinaattio ja ohjaus sekä näihin liittyvät tukitoimet lisäksi tutkimus ja opetus. Sote-ervalla on lakiin perustuva itsenäinen päätösvalta.Hanko kuuluisi Ervaan oman sote-alueensa kautta. Ervan muodostaisi nykyinen HUSn alue laajentuen itään.

Lain mukaan  nykyisiä saraanhoitopiirejä ollaan lakkauttamassa.Kuitenkin lähes kaikki uusmaalaiset kunnat samoin kuin HUSn hallitus ovat esittäneet vetoomuksen HUSn toiminnan jatkamisesta.

Lain valmistelu etenee, lain valmisteluryhmän loppuraportti on valmis joulukuussa ja asetus annetaan syksyllä 2014. Tavoitteena on, että sote-järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulevat voimaan 1.1. 2015 eli vielä tänä vaalikautena.

Sote-uudistuksen tavoitteena on taata kaikille ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä huolehtia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Uudistuksella palvelujen järjestämisvastuu- ta keskitetään. Sen tulee myös  edellyttää järjestämistaholta itsenäistä valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä, mahdollisuutta valita tuotantotapoja ja kykyä laajaan yhteistyöhön, riittävää väestöpohjaa ennustettavuuden laskemiseen ja tulorahoitukseen ja kykyä ohjata suurta kokonaisuutta sekä ennenkaikkea osaamista ja ammattitaitoa.

Kokemustemme mukaan  tarvitsemme uudistuksia, jotta varmistamme hankolaisille riittävät, toimivat ja kehittyvät sosiaali- ja terveyspalvelut.  Olemmeko valmiit omalta osaltamme ottamaan haasteet vastaan ja olemmeko tarpeeksi yhteistyökykyisiä ja motivoituneita rakenteellisiin muutok-siin sekä poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin.

Anja Roos

valtuutettu ja

kaupunginhallituksen jäsen                

Hanko



Ympäristöpessimismiä maailmanlopun nimissä


Edellisen Hangonlehden kolumni ja artikkeli antoi hyvin yksipuolisen kuvan ympäristöpolitiikasta sekä taloudellisesta kasvusta. Asia on tärkeä ja siksi on syytä tuoda esiin, miten hyvin taloudellinen kasvu ja ympäristön tilan parantuminen kulkee käsi kädessä parempaan suuntaan.

Taloudellinen kasvu on käytännössä mahdollistanut, että sen tuomaa varallisuutta voidaan nyt ohjata ympäristönsuojeluun. Tätä vaurastumista voimme sijoittaa lisää ympäristönsuojelua tutkiviin tieteisiin ja myös ympäristön tilan valvontaan. Kasvu tuo lisää tietoa myös siitä, miten voimme parantaa ympäristön tilaa vaihtamalla vanhentuneet, haitallisemmat tekniikat uudempiin, puhtaampiin menetelmiin. Esimerkiksi toimivan jätteenkäsittelylaitosten rakentaminen vaatii suuria investointeja sekä kehityksen tuomaa teknologiaa, mihin alikehittyneillä mailla ei ole varaa.  Suurimmat ongelmat ovatkin usein alikehittyneissä taikka kehittyvissä maissa, joissa ympäristön kuormitus jatkuu raskaana.

Parempien ympäristöystävällisempien menetelmien käyttöönotto onkin jo näkynyt suurina muutoksina mm. teollisuuden päästöjen vähentymisenä yhtä hyvin Suomessa kuin myös erityisen suurina päästövähennyksinä entisen Itä- Euroopan maissa, jotka ovat siirtyneet vapaampaan markkinatalouteen.

Lähihistoriasta käytännön esimerkkinä monet muistavat happosateet ja ns. mustan kolmion alueen.

Entisen Itä-Saksan, Tšekkoslovakian ja Puolan rajoilla sijaitseva valtavaa hiiliteollisuuden keskittymää kutsuttiin mustaksi kolmioksi, jonka alueella ympäristötuhot olivat laajoja varsinkin 1970- ja 1980-luvuilla. Taloudellisen kasvun ja vaurastumisen myötä alueella pystyttiin ottamaan käyttöön uudempaa, parempaa ekoystävällisempää teknologiaa, jonka avulla alueen ympäristö on jo kehittynyt parempaan suuntaan. Suomessakin rikkilaskeuma on viime vuosikymmenistä puoliintunut. Suurimpien vesistöjen tila on huomattavasti parantunut parin viime vuosikymmenen aikana paljolti perustuen parempaan vedenpuhdistustekniikkaan. Esimerkkejä ympäristötilanteen parantumisesta, etenkin ns. länsimaissa, taloudellisen kasvun myötä on lukemattomasti. 

Toisaalta on tosiasia, että täysin rajoittamaton, ympäristöstä piittaamaton, epäeettinen taloudellinen kasvu, kuten esim. Kiinassa, tuo ongelmia ympäristölle. Kiina lienee tällä hetkellä maailman suurin hiilidioksidikuormittaja, mutta vähitellen taloudellinen kasvu on luonut myös Kiinassa enemmän paineita ympäristön huomioimiseen. UNEPin(United Nations Environment Programme) raportin mukaan Kiinakin on käyttänyt kymmeniä miljardeja dollareita ympäristön hyväksi rakentamalla mm. jätevedenpuhdistamoja ja käyttämällä puhtaampia energianlähteitä. Arvovaltainen Worldwatch Institute arvioi Kiinankin saavuttavan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energiavarojen osalta 15% käyttöasteen. 

Mielestäni maailmanlaajuisesti pitäisi pyrkiä vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siirryttävä kohti puhtaampia energiamuotoja ja lisäten samalla tuntuvasti uusiutuvien energiamuotojen käyttämistä.

Viherpelottelu ja degrowth (perustuu ajatukseen, että ennen oli kaikki paremmin ja kasvu on pelkästään haitallista) ovat myrkyllinen yhdistelmä, mikä toteutuessaan on yhteiskunnallisella tasolla vaaraksi sekä ympäristölle että talouspolitiikalle. Ei ole mielekäs ajatus kääntää nyt kehityksen kelkkaa menneisyyteen eikä moni meistä haluaisikaan luopua nykyaikaisesta elämänlaadusta, minkä teknologinen kehitys mahdollistaa. Degrowth kasvattaisi työttömyyttä entisestään ja nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteet järkkyisivät. Kulutus toki voisi ainakin hetkellisesti pudota, mutta se johtaisi vain halvempien, ehkäpä ekologisesti vastuuttomien tuotteiden käytön lisääntymiseen. 

Kokonaisuutena paremman elinympäristön eteen tehty työ on saavuttanut taloudellisen kasvun myötä huomattavia tuloksia ja todella tärkeää on sen työn jatkaminen.

Kokoomuslaiseen politiikkaan kuuluu olennaisena osana vastuu ympäristöstä ja sen suojelemisesta, ympäristösuojelun perustavoitteita kunnioittaen ja niitä edistäen.

Kestävän kehityksen ja ekotehokkaan tuotannon tie on tulevaisuutta ympäristön ja talouden arvot huomioonottaen.

Kestävä kehitys tuo kestävää hyvinvointia.


Risto Alén

Hangon Kokoomuksen pj.



Vanhat tottumukset ja luovuus


Usein kuntapolitiikassa niin kuin yrityssektorilla näkee toimittavan vanhojen tottumusten ja rutiininomaisen työskentelyn tavalla. Jopa 15–20% työajasta saattaa eri tutkimusten mukaan kulua työn kannalta merkityksettömissä kokouksissa. Samat asiat toistuvat vuodesta toiseen, maanantaipalaverista seuraavaan, yksinkertaisista asioista tehdään monimutkaisia ja asetetaan työryhmiä ratkaisemaan niitä. On totuttu seuraamaan tiettyä kuukausi- tai viikkorituaalia.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ei kuitenkaan anna mahdollisuuksia toimia vanhojen mallien mukaisesti. Liiketoiminnassa yritys, joka ei ole valmistautunut muutoksiin, kokee ne useimmiten uhkina ja on hetkessä edesmennyt yritys. Aikaansa seuraavat yritykset ovatkin yksinkertaistaneet omia prosessejaan ja byrokraattisuuttaan sekä tehostaneet toimintaansa ja sisäistä viestintäänsä.

”Keep it simple” – strategia tulisi ymmärtää myös kuntatasolla.

Kaikki muutokset pitäisi aina muistaa ymmärtää mahdollisuuksina eikä uhkina. Tästä on kysymys myös kuntapolitiikassa; tarvitsemme suunnan ja luovuutta sen toteuttamiseen. Hanko ei voi jättäytyä ajelehtijaksi odottaen, mitä kuntaselvitystyö tuo tullessaan.

Juuri äsken (4.4.2013) eduskuntaan jätetty päivitetty kuntarakennelakiesitys antaisi toteutuessaan valtioneuvostolle oikeuden päättää vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisestä – vaikka valtuustot sitä vastustaisivatkin.

Monet meistä ovat aina vastustaneet muutoksia, yhdentyminen Eurooppaan tai Euroon liittyminen herätti paljolti vastareaktioita. Yleisen äänioikeuden laajentamista taikka peruskouluun siirtymistä vastustettiin aikanaan.  Ajatellaan, että on helpompaa pysyä ennallaan – ts. pysähtyneenä – kuin ottaa muutosten tuoma tietoinen riski ja liikkua eteenpäin.

Kuntareformiinkin liittyy paljon uutta ja jopa riskejä ja siksi se tunnetasolla herättää paljon vastustusta.

Juuri nyt kuitenkin tarvitsemme dynamiikkaa, joustavuutta ja ennen kaikkea luovuutta ajatella asioita uusilla tavoilla. Vielä on mahdollista kääntää kehityksen suunta Hangossakin – helppoa se ei kyllä tule olemaan.

Elinvoimaisen Hankobrändin rakentaminen tulisi aloittaa välittömästi!

Muutoin vaihtoehtona on jo etukäteen varautua kuntarakennelakiesityksen tarjoamiin malleihin.

Valittamalla emme liiku, vaan luopumalla vanhoista tottumuksista ja luomalla uusia toimintamalleja ja mahdollisuuksia.

Risto Alén

Hangon Kokoomuksen pj.




Tyotä tekemällä eteenpäin

Historiallisesti arvioiden liberalismi on aina puolustanut yksityistä omistusoikeutta, yrittäjyyttä, kysynnän ja tarjonnan lakia sekä vapaata hinnoittelua. Siitä on muodostunut nykyaikaisen ajattelutavan ja poliittisen järjestelmän sekä hallinnon perusta kaikissa länsimaissa.

Siksi onkin outoa kuvitella, että tästä yksityisomistukseen, markkinatalouteen ja oikeudelliseen tasa-arvoon perustuvasta kehityskulusta on toisille meistä muodostunut lähinnä kirosana.

On myös ollut ja edelleen olemassa olevia valtioita, jotka ovat toki hylänneet kestävään kehitykseen ja elintason aineelliseen paranemiseen suuntautuneen toiminnan. Näissä valtioissa ei ole haluttu syystä tai toisesta mennä eteenpäin ja niissä tällaiseen vapauteen ja kansalaisten hyvinvointiin perustuva kehityssuunta on järjestelmällisesti tuhottu ja ne ovat usein päätyneet täydelliseen anarkiaan tai tyranniaan.

Tässä yhteydessä on myös varoitettava kaikkien epädemokraattisten aatteiden idealisoinnista; fanaattisuus eri muodoissaan on usein johtanut jopa käytännön ääritekoihin. Ihmisten eriarvoisuuden lisääntyminen ja jyrkentyminen sekä heidän odotusten ja tavoitteiden erkaantuminen todellisuudesta ovat tuoneet mukanaan vaarallisia lieveilmiöitä. 

Kognitiivinen dissonanssi eli lähinnä se ristiriita, minkä ihminen kokee oman teoriansa ja ympäröivän todellisuuden kanssa on aiheuttanut monenlaisten epätoivottavien ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta häiritsevien aatesuuntien uudelleenihannoinnin ja -nousun.

Monet historioitsijat arvioivat tilanteen tältä osin muistuttavan jopa 1900-luvun ensimmäisiä vuosikymmeniä, jolloin moni valtio luisui kommunismiin taikka fasismiin.

Linkolaisuus ei ole missään mielessä esimerkillinen oppisuunta ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä määritellä Kokoomus-puoluetta Linkolan sanoin (vrt. Hangonlehti 14.3./Lukijoilta). Äskettäin antamassaan haastattelussa Pentti Linkola kiistää demokratian edut ja sanoi kannattavansa diktatuuria Suomeenkin. Hänen mielestään kalastus ja keräilytalous ovat lähes ainoita hyödyllisiä töitä. Työttömyyden syyksi hän mainitsi Suomen liikaväestön, mutta kertoi, ”että on parempi olla työtön kuin tehdä vahingollista työtä.” Linkola perustaa ajatuksensa misantrooppiseen ja antikapitalistiseen aatemaailmaan. Toisaalta hän hyväksyy kansanmurhan (Hitlerin ja Stalinin vainot) ja ihailee natsismin tehokkuutta, mutta pitää itseään silti humanistina ja filosofina.

Väärinkäsityksen välttämiseksi haluan vielä korostaa, ettei edellä mainittu toki koske Vasemmistoliittoa eikä muitakaan demokratiaan ja vapauteen perustuvia yhdistyksiä, yhteiskuntajärjestelmiä taikka parlamentaarisia liikkeitä. 

Päinvastoin kaikki kunnia Vasemmistoliitolle ja heidän yhteistyölleen Jyrki Kataisen johtamassa hallituksessa, jonka Kansan Uutiset artikkelissaan luokittelee ”Suomen historian kaikkien aikojen EU-myönteisimmäksi tilanteessa, jossa EU on historiansa syvimmässä taloudellisessa ja poliittisessa kriisissä.”

EU-politiikassakin on tosin ikävä huomioida se tosiasia, että perusteiltaan uusliberalismin vastainen, melkoisen heppoinen populismi jatkaa kasvuaan ja saa taakseen yhä lisääntyvää kannatusta. Vapaaseen kauppaan, globalisaatioon ja kilpailuun perustuvan talouspoliittisen linjan jatkuminen on myös siksi ensiarvoisen tärkeätä.

Erilaisia –ismejä en tule tässä yhteydessä enkä foorumissa enää analysoimaan puolestani sen enempää, vaan luotan lukijoiden omaan ymmärrykseen.

Nyt on keskityttävä eteenpäin menemiseen historialliset ja yhteiskunnalliset tosiasiat toki tuntien. 

Nyt on valittava se nimenomainen tie, mikä parhaiten tukee dynaamista talouspolitiikkaa parantaen samalla työllisyyttämme ja edistäen kilpailukykyämme.

Tästä on kysymys myös kuntapolitiikassa; työtä tekemällä eteenpäin, työ tuo talouskasvua ja sitä myöten lisää verotuloja. Samalla sosiaaliturvan menot pienenevät.

Jatkuvasti veroja korottamalla Hankoon eikä myös Suomeen luoda yhtään uutta työpaikkaa.

Hankoon tulisi luoda yritysstrateginen päämäärä, jossa elinkeinotoiminnan edistäminen alueella on ykkössijoitettu ja jonka toteutumisen konkretiaa myös tarkasti seurattaisiin.

Työn merkitys ei ole pelkästään taloudellista, vaan sillä on myös sekä yhteisöllinen että myös syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. 

Huoltosuhteen heikkeneminen, työelämän rakennemuutos ja kasvava työttömyys rasittavat hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Muutama vuosi taaksepäin ongelmaksi nähtiin pula työvoimasta, mutta nyt työpaikat ovat kadonneet ja toisaalta taas on pulaa ammatillisesta osaamisesta.

Joustavuudella työelämässä, työtä tekemällä ja siihen kouluttautumalla, oppisopimusjärjestelmän kehittäminen huomioon ottaen, pääsemme eteenpäin. On upea huomata, että hallituksemme kehysriihen päätös oli kokonaisuudessaan myös työllisyyttä lisäävä: kasvua ja työllisyyttä tuetaan erityisesti monilla verouudistuksilla. Kilpailukyvyn kannalta merkittävä yhteisövero laskee 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta ja toisaalta pienituloisten verovähennyksiä kasvatetaan kuin myös kotitalousvähennystä. Näin matalapalkkaisen työnkin tekeminen tulee kannattavammaksi. 


Risto Alén

Hangon Kokoomuksen pj.




Anja Roos

anja.roos@pp.inet.fi

24.2.2013

Hangon Lehti

Lukijoilta


Syynissä ” yhteinen ” arvomaailmamme hankolaisten lasten hyväksi

Vastauksena vasemmistoliiton valtuutetun Marko Niemen 21.2.2013 Hangonlehden kirjoitukseen:

Kiitän, että huomataan Jyrki Kataisen arvomaailman ja valtakunnan politiikan luoneen leimansa myös Hangon Kokoomuksen toimintaan.

Kiitän, että haastat ja haluat syyniin kokoomuslaisen kunnallispolitiikan Hangossa.

Kiitän, että kyseenalaistit intressiryhmien puoluesidonnaisuudet. Hoivan tarve, syrjäytyneisyys, päihdeongelmat ja sairaudet eivät liity ihmisten yhteiskunnalliseen asemaan tai taloudelliseen statukseen.


Kysyn onko tarkoituksenmukaista ja inhimillistä sijoittaa lapset laitokseen ? Ylipäätänsä laitospaikkoja ollaan vähentämässä kaikkien väestöryhmien osalta. Lastensuojelulain 50 § mukaan lapsen sijaishuolto tulee ensisijaisesti järjestää muuna kuin laitoshoitona.( tuli voimaan 2012 )

Kysyn, miksi Hangon vieläpä kriisikuntana pitäisi rakentaa lastenkoti taloudellista voittoa tavoittelevien ylikansallisten yritysten palveluja tuottavien  toiminnan estämiseksi? Uuden kuntarakennelain mukaan palveluiden järjestäminen edellyttää vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjaa.

Kysyn,  puhuuko esim. valtuuston varapuheenjohtaja kaikkien hankolaisten suulla julistaessaan eri tilaisuuksissa  ” Hanko haluaa olla itsenäinen ”? Ennen vaaleja oli myös joku vasemmistoliittolainen avoimesti selvitystyön kannalla.

Kysyn, milloin olen jättänyt omat mielipiteeni sanomatta ? Olenhan ne useimmiten ilmaissut joidenkin harmiksi jopa kirjallisina?

Kysyn, puhutko Sinä koko Hangon Vasemmistoliiton suulla ? Yhteistyö tähän asti on ollut hyvää vai oliko se harhaa !

Kysyn, haluammeko rakentavaa keskustelua ja yhteisymmärrystä luodessamme strategioita seuraavaan taloussuunnitelmaan? 

Pyysit konkreettisia toimia !   Siis mitä olen saanut aikaiseksi !

Ensi työkseni yli   10 vuotta sitten  tein aloitteen kaupunkistrategian saamiseksi Hankoon. Se kaatui kuitenkin äänestyksessä  valtuustossa. Vasta vuonna  2011 saatiin taloussuunnitelmaan kirjattua kaupungin strategia uuden kaupunginjohtajan myötä. Koska olen sosiaalialan ammattilainen esitin vielä perusturvajohtajan viran perustamista ja siihen kelpoisuusvaatimukset täyttävän viranhaltijan. Se onnistui yli vuoden kestävän hallinto-oikeuden valitustien kautta. Sitten luotiin johdollani perusturvavirastoon uusi moderni organisaatio ns. Elämänkaariorganisaatio. Muitakin organisaatioita olen ollut mukana luomassa kuten teknisen – ja ympäristöviraston sekä onnistuneesti veimme läpi nuoriso- ja liikuntatoimen siirtämisen sivistystoimen alaisuuteen puhumattakaan Skole-raportista.

Kaikkein ylpein olen  työryhmän puheenjohtajana työstä, joka valmistui 9.4.2003 eli Hangon kaupungin lapsistrategia 2003-2010. Strategia tehtiin henkilöstön kanssa yhdessä samalla kouluttautuen Suomen johtavan asiantuntijan  Mirjam Kallandin johdolla. Valtuuston 20.11.2003 hyväksymässä raportissa on kirjattuna visio, päämäärät, arvot ja missio kaupungin päätöksenteon lapsi- ja nuorisopoliittisiksi tavoitteiksi. Raportissa korostuu lapsinäkökulman huomioon ottaminen kaikissa kaupungin toimissa. Ennalta ehkäisevän työn merkitystä painotetaan mm. tukemalla lapsiperheitä moniammatillisesti, ongelmien varhaisella puuttumisella ja yli sektorirajojen ja eri toimijoiden välisellä laajalla yhteistyöllä.

Strategian mukaan tärkeimpänä ennalta ehkäisevänä työmuotona syntyi perhekeskus Pikku-Lillan. Tämä keskus on parhaimmillaan  lasten sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon ja taidon turvakeskus, joka tukee perheitä pitkäjänteisesti ja moniammtillises- ti. 

Tämän strategian ja sen jälkeen syntyneiden suunnitelmien, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010 ja Hyvinvointi lapsille ja nuorille 2011, päivittäminen ja niissä esitettyjen tavoitteiden yhteensovittaminen kuuluu nyt moniammatillisena virkamiestyönä tehtäväksi. Työn tulee olla  talousarvion 2014 perustana.  

Paras-lainsäädäntöön liittyen on virkamiestasolla yhteistyössä Raaseporin kanssa   kehitetty sosiaalipäivystystä,kouluterveydenhuoltoa,päihdehuoltoa ja muodostettu yhteinen lakisääteinen lastensuojelun asiantuntija ryhmä. Paras-hankkeeseen liittyvässä työryhmässä, Lust, olin jäsenenä Hangon asiantuntijana yhdessä Jouko Kavanderin kanssa.

Lisäksi työryhmätyönä johdollani ovat syntyneet raportit Erityisliikuntaa Hankoon ja Henkilöstöstrategia. 

Otteena muutamia päämääriä lapsistrategiasta. Hankolainen aikuinen ja perhe kantaa aikuisuuden ja vanhemmuuden vastuuta lapsistaan sekä tuntee vastuuta myös muiden lapsista - yhteinen vastuu lapsista ja nuorista.

Vanhemmat tiedostavat oman roolinsa rakkauden antajana, huoltajana,elämän opettajana,ihmissuhdeosaajana sekä rajojen asettajana.

Kasvatusperiaatteena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi, omista toimista vastuuta ottavaksi, tasapainoiseksi ja luovaksi ihmiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Ennalta ehkäisevällä työllä tuetaan perheiden omaa selviytymistä.

Lapsi on arvo sinänsä. Samoin lasten ja perheiden ainutkertaisuuden ja koskematto -

muuden kunnioittaminen.

Olisiko tämä sitä yhteistä arvomaailmaa myös meille kaikille ohjenuoraksi, kun puhutaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista. 

Vastakkain asettelun aika on ohi !


Anja Roos

valtuutettu

kaupunginhallituksen jäsen

sosiaalipalvelupäällikkö, eläkkeellä

Runoilija Maaria Leinosen fani


Yhteiset arvot ja utopia

Varsin usein äärivasemmalta esitetään mielipiteitä, että hyvinvointivaltio ja hyvä yhteiskunta ei tarvitse korkeaa aineellista elintasoa. Samalla tietenkin edellytetään, että kaikki julkiset palvelut toimisi hyvin.

Ajatus on kaunis, mutta ei kovinkaan realistinen. Sosiaali- ja terveyspuolen palveluiden kuin myös koulutuksen tarjoamiseen tarvitaan juuri sitä, mistä valtuutettu Marko Niemi kirjoituksessaan Hangonlehdessä 21.2. meitä varoitti, rahaa.

Mitä parempi elintaso tai tulotaso, sitä helpompi on järjestää hyvinvointipalveluja.

Valtion ja kunnan tehtävänä on ohjata paremman elintason jakautumista meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi ja näin on täällä Suomessa mallikkaasti tehty mm. tulonsiirtopolitiikalla. Taloudellinen kasvu on ollut perusta koko hyvinvointiyhteiskunnan synnylle ja sen olemassaololle. Kaikkien julkisten palvelujen rahoitus perustuu lähinnä verotukseen. Verotuksen toteuttamiseksi tarvitaan toki edelleen tuotantoa, sen markkinointia ja myyntiä kilpailukykyiseen hintaan. Tuotanto luo työllisyyttä ja parantaa julkisen sektorin mahdollisuuksia järjestää hyvinvointipalveluita.


Vasemmistoliiton edustaja Marko Niemi mitätöi samalla uusliberalistisen talouspolitiikan. On syytä mainita, että sen oppien mukaan tehokkuus tarkoittaa myös kansalaisten hyvinvoinnin maksimointia. Tästä on kysymys myös kunnallispolitiikassa; palvelurakennetta on kehitettävä, peruspalveluiden tuottamista on rationalisoitava sekä tehostettava ja ajateltava avoimin mielin ottaen huomioon demografisen kehityksen tuomat haasteet.

Yhteiset arvot taikka yhteiskunnan arvot ohjaavat meidän kaikkien toimintaa, erottavat hyvän pahasta ja muodostavat pohjan inhimilliselle toiminnalle ja antavat kokonaisvaltaisen elämännäkemyksen. Euroopan Unionin yhteisinä arvoina mainitaan mm. rauha, oikeus ja yhteisvastuullisuus sekä toimiminen heikoimpien ja vähäosaisimpien hyväksi. Ihmisten tasa-arvoa, vapautta ja järjen kunnioittamista unohtamatta.  Tälle arvomaailmalle Hangon Kokoomus pohjaa toimintansa.


Utopia eli ”paikka jota ei ole” on taasen realismin vastakohta, yhteiskuntafilosofian muoto mitä on epäonnistuneesti jo usein kokeiltu. Utopistinen sosialismi ei ole myöskään se, mitä me nyt tarvitsemme kuntapolitiikassa, vaan tervettä järkeä ja päätöksiä, mitkä perustuvat faktoihin eikä tunnetiloihin.


Risto Alén

Hangon Kokoomuksen puheenjohtaja



Sillantynkää polttamassa - vastine Marko Niemelle

Tekstissäsi (HL 21.2.2013) on useita kohtia, joihin tarttua, mutta keskityn tärkeimpiin. 

Käsittelet kokoomusta ja poliittista oikeistoa homogeenisena, ihmisvastaisena joukkiona: ”Poliittinen oikeisto ei ajattele ihmistä, se ajattelee vain ja ainoastaan rahaa.” Varsin erikoista retoriikkaa ja yleistystä, kun esimerkiksi Hangon kokoomusta ei parhainkaan populisti saa yhteen muottiin tungettua.

On kerrassaan huvittava ajatus, että puolue, jossa on ihmisiä niin monipuolisesti eri aloilta ja eri ikäryhmistä, ajaisi jotain kuvitteellisen eliitin asiaa.

Totta kai hankolainen poliitikko, puolueesta riippumatta, haluaa nimenomaan hankolaisten etua ajaa. Kysymys ei siis ole niinkään siitä, kenen etua ajetaan, vaan miten.

Se, että Hangon kokoomus ei kaupunginhallituksessa tukenut menneen maailman menetelmiä ja laitoksia, kertoo vain ja ainoastaan siitä, ettei lastenkotia pidetä oikeana ratkaisuna lastensuojelussa. Mitään erikoisempaa puoluepolitiikkaa tai rakettitiedettä kannan takaa on turha etsiä; sitä ei ole.

Kummalliset, yksinkertaistetut väitteesi jatkuvat: ”...Totuus piilee siinä, että halusitte jo tuolloin ja haluatte myös nyt osaksi Raaseporia.” Totuus on se, että tämän puolueen tärkein itseisarvo on Hanko, ei kuntaliitos.

Kysynkin: kenen asiaa sinä moisella vihanlietsonnalla ajat? Mistä Hangon kokoomusta koskevat ”totuutesi” ovat peräisin? Ymmärrän liioittelun retoriikan ja provosoinnin keinona, mutta rajansa kaikella.

Tässä tilanteessa, jossa lasten koulutarvikkeista joudutaan leikkaamaan ja pihapuun linnutkin ovat velkaantuneet, näen erittäin vahingollisena luoda turhaa eripuraa kaupunkilaisten välille.

Vastakkainasettelun aika on ohi, ellei sitä väkisin haluta tekohengittää. Me emme halua.

Valtteri Tikkanen

Kokoomus

Varavaltuutettu

Sivistyslautakunnan jäsen

Suomenkielisen jaoston varapuheenjohtaja

Abiturientti


FAKTAA  VAI  KUULOPUHETTA

Kovin  heppoisin perustein olet  tässä lehdessä 21.10.2012, arvoisa kaupunginhalli- tuksen puheenjohtaja Jouko Kavander, lähtenyt kommentoimaan Hangon suomalaisen seurakunnan Lappohjan piirineuvoston järjestämässä tilaisuudessa pitämiäni puheita ja mielipiteitä. Tilaisuus oli avoin kaikille seurakuntalaisille ja tarkoituksena oli keskustella ja tukea asukkaita heidän parhaakseen jatkona elokuun tapaamiselle. Vahinko, että siellä oli niin vähän paikkakuntalaisia, sillä olihan teemana myös Lappohjan kehittäminen.

Saimme kuitenkin kuulla, että kyläyhteisöllä on vireä ja toimiva yhdistetty Lappohjan kylä- ja omakotitaloyhdistys. Sen kautta ja sen turvin on aluetta kehitetty ja viety asioita eteenpäin hyvässä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ilman poliittista ohjausta ja välikäsiä. Eli demokratiaa parhaimmillaan ja sana oli vapaa. Sovittiin, että yhteistyötä myös seurakunnan  piirineuvoston kanssa ollaan lujittamassa entisestään. 

Kuulopuheet jääkööt omaan arvoonsa. Häpeäksi henkilölle, joka oli tulkinnut puheitani  yksioikoisesti ja vielä suuremmaksi häpeäksi poliittista valtaa käyttävälle henkilölle, joka yrittää kommentoida niitä julkisesti ja vieläpä tavoitteellisesti.

Sanoistani vastuuta kantaen ! 

    

Anja Roos

Seurakuntaneuvoston jäsen  

Kaupunginvaltuutettu

Lappohjan omakotitaloyhdistyksen jäsen


Yritys ja (yhteis)kunta


 Hanko on yllättävän rakennemuutoksen kohtaama alue, joten nyt tulisikin kuntatasolla arvioida alueen yritystoimintaa kokonaisuudessaan. Uusia visioita tarvitaan työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Elinkeinopoliittinen strategia tulisi laatia lähitulevaisuuden tarpeita vastaaviksi.

 Suomen, kuten monien muidenkin valtioiden talous nojautuu ratkaisevalta osin pienyritystoimintaan. Suomessa toimii noin 320 000 yritystä, joista pienten yritysten osuus on yli 90 prosenttia. Niiden merkitys esimerkiksi työllistäjinä on kiistaton; pienissä yrityksissä työskenteli viime vuosina yli 40 prosenttia kaikista yrityssektorin työntekijöistä.


 Jos Hangossa toimivien pienyritysten määrä vuositasolla kasvaisi 5-8 yrityksellä ja perustettavan yrityksen tuoma keskimääräinen työpaikkojen määrä olisi kolme, niin seuraavan neljän vuoden aikana puhuttaisiin 60–96 uudesta työpaikasta.  Elinkeinorakennetta on monipuolistettava työllisyyden nostamiseksi. Yhteydenpitoa kaupungin ja yrittäjien välillä on lisättävä.

Yhteiskuntavastuullisten yritysten toimintaa taasen voisi tukea verotusta pienentämällä suhteessa niiden tuottamaan yhteiskuntahyötyyn.

Paikallisella yritysilmapiirilläkin on vaikutus siihen, miten sitoutuneita yritykset ovat toimimaan alueella. Yrittäjien miettiessä uusia tuotantoinvestointeja tai esimerkiksi uuden tuotantolaitoksen rakentamista, niin alueen yrittäjyysilmapiiri mainittiin monissa alan tutkimuksissa suuresti päätökseen vaikuttavana tekijänä.

Syyt yritystoiminnan säilyttämiseen omalla paikkakunnalla eivät ole aina pelkästään taloudellisia, vaan liittyvät monesti yrittäjäperheeseen.

Perheen kotiutuminen tietylle alueelle oli monella yrittäjällä ensisijainen syy siihen, miksi yritystoiminnan siirtämistä muualle pidettiin mahdottomana. Kuntalaisten halukkuus käyttää yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluita vaikuttaa sen kokemaan rooliin paikallisyhteisössä.


Kodin ja perheen osuus hyvinvoinnin edistäjänä työllisyyden ohella on yhtä tärkeä. Perhe ja oppiminen, kun pitkälti määräävät tulevaisuuden. Kestävä yhteiskuntarakenne perustuu kotikasvatukseen, jota koulu täydentää. Kokonaisvaltainen hyvinvointi tuo turvallisuutta ja takaa kuntalaisille peruspalveluiden saatavuuden. Valitsemalla oikean suunnan ja strategian nyt, voimme vastata demografisen kehityssuunnan tuomiin haasteisiin ja yhdessä kehittää Hangosta vieläkin paremman paikan asua ja elää.


Risto Alén

Yrittäjä

Kuntavaaliehdokas Hanko 2012


TULEVAISUUS HAASTAA!


Hangon lehdessä 29.3.2012 eräät nuoret esittivät lähtevänsä luottavaisin mielin maailmalle opiskelemaan. He totesivat, että ” on kiva muuttaa muualle ja nähdä uusia asioita ja ihmisiä tai ” on jännittävää päästä näkemään, mitä on Hangon ulkopuolella”. Uraakin oli suunniteltu mm. bio- ja konetekniikkaa, maantietoa, folkloristiikkaa, valtiotieteitä  tutkijan ja opettajan tehtävätkin houkuttelivat. Katse tulevaisuuteen avoinna! Hyvä näin !


Toisaalta samassa lehdessä  demaripoliitikko katsoo asioita peruutuspeilistä ja valit-taa tulevan kuntauudistuksen tuovan kunnalliseen päätöksentekoon vain negatiivista; entistä pitempiä kokouksia, kun Hankokin mukana (ikään kuin Hangon asiat olisivat siellä erikseen), pitkiä kokousmatkoja ”pääsisi kotiin vasta keskiyöllä, kun muut nukkuvat”, työikäisten osallistumisen vaikeutumisen ja eläkeikäisten yliedustuksen. Lisäksi hän pelkäsi virkavallan kasvavan ja kysyi pitääkö vain sokeasti luottaa siihen mitä väitetään. Ikävä tämä negatiivinen ja passiivinen suhtautuminen pienten yksityiskohtien kautta tärkeään haastavaan koko maata koskevaan Kataisen hallitusohjelmaan sisältyvään  kehittämishankkeeseen.. Ei nähdä metsää puilta !


Kuntauudistuksen tavoitteena on luoda elinvoimainen vahva peruskunta, joka on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan lain edellyttämistä peruspalveluista. On luotava palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituk-sesta ovat riittävän laajan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla tasolla. Perustana uudistukselle on eläköitymisen lisääntyminen, palvelutarpeiden kasvu ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen.


Hangossa ennusteiden mukaan väestö vähenee 1.2 % ainoana Uudellamaalla, muualla nousee n. 10 %.Samalla väestö vanhenee yli 75-vuotiaiden osuus on nyt noin 8 % ja vuonna 2030 sen ennustetaan olevan 19.8 % ollen maakunnan korkein. Myös huol- tosuhteen muutos huolestuttaa. Se on tällä hetkellä 57/100 eli lasten ja vanhusten määrä suhteessa työssä käyvien määrään. Se lisääntyy 2030 mennessä Hangossa  jopa 89.3/100 koko maassa 75/100.

Hangossa on hyvä työpaikkaomavaraisuus, 60 % työllisistä käy työssä omassa kunnassa ja täällä on keskimääräistä korkeampi tulotaso 3 836 €/as kun koko maassa se on 3 416 €/as. Lainat ovat kuitenkin suuret 5 646 €/ as ja konsernilainat 6 748 €/as kun vastaavat koko maassa 1 957 €/as ja 4 578 €/as. Taseen kertynyt alijäämä oli Hangossa suurin eli – 1 238 €/as ja Raaseporissa – 614 €/as. Valtiovarainministeriön erityisen vaikeissa tilanteessa olevien kuntien arviointimenettelyssä ovat olleet Hanko  ja Karjaa. Kuntatalouden laskelman mukaan erittäin suuri veronkorotuspaine olisi mm. Hangolla. 


Vaikka voimmekin tulkita lukuja ja faktoja puolesta ja vastaan lienee kuitenkin nyt tärkeätä ottaa meilläkin haaste vastaan ja miettiä vastuullisesti tulevaisuutta lapsille nuorille ja aikuisväestölle, jotka vastaisuudessa joutuvat maksamaan ja tarjoamaan väestölle sen tarvitsemat palvelut.

Hyvällä hallinnolla edistetään kasvua, yritysten toimintaedellytyksiä, asukkaiden arkea ja vahvistetaan osaamista. Olisiko se mahdollista kuitenkin tehdä paremmin leveimmillä harteilla, suuremmalla väestöpohjalla ja uudistavalla johtamisella. Kuntarakenne-uudistus tuo mahdollisuuden kehittää yhdessä laadukkaita palveluja vähän suuremmalle väestömäärälle yhteisellä asiantuntemuksella ja vahvemmilla resursseilla. Samalla uusi kuntarakenne luo pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon integroidulle palveluiden järjestämiselle. Vähintäänkin Hangon tulee osallistua valtiovarainministeriön käynnistämään ja kustantamaan kuntajakoselvitykseen, jota kautta voidaan aikaan saada elinvoimainen peruskunta. 


Kuntauudistus tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia kehittämiseen innostuneille ja uudistuksiin syttyville virkamiehille ja poliitikoille. Myös kuntalaisten kuuleminen ja heidän osallistumisensa oman kunnan kehittämiseen luo entistä paremmat mahdollisuudet päästä onnistuneeseen lopputulokseen.

Pitkä ja haastava kehittämistyö on edessä ja se tullee kestämään koko seuraavan valtuustokauden. Vastuu uuden kuntalain ja kuntajakolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lain sekä terveydenhuoltolain toteuttamisesta tulee olemaan syksyllä vaaleissa valituilla toivottavasti myös motivoituneilla uusilla valtuutetuilla. Viimeistään silloin  tulee ajankohtaiseksi myös ottaa kantaa vaikutus- ja osallisuusmahdollisuuksien kehittämiseen ja uuden kunnan demokratian vahvistamiseen. Aikomuksena tällä vastuullisella uudistuksella ei ole eriyttää ” tavallinen kansa ” politiikasta ja poliitikoista kuten Bernt Förström kirjoituksessaan väittää,   


Anja Roos

Kaupunginvaltuutettu

Hanko

Anja Roos

anja.roos(at)pp.inet.fi 25.11.2008

Lukijalta


PERUSKOULU HAASTAA OPISKELEMAAN JA OSALLISTUMAAN

Sivistyslautakunnan jäsen ja suomalaisen jaoston puheenjohtaja päättää vaalikautensa kehottamalla Hangon Lehdessä 18.11.2008 alaisiaan käärimään hihansa ylös ja ryhtymään töihin. Lisäksi hän toteaa kirjoituksensa tarkoituksen olevan provosoiva. Mutta epäselväksi jää miten asioiden tulisi olla kun on jo ? pienet luokat, koulu lähellä ja pätevät opettajat sekä poliittinen eliitti jakamassa resursseja?. Eikö tällä vaalikaudella ? poliittinen valta ? olekaan antanut tukea koulutyöhön ja sen kehittämiseen riittävästi, jotta koulutoimen ? visiointiin ja monimuotoisuuteen ja koulujen identiteettikysymyksiin? oltaisiin yhteistuumin voitu paneutua.


Valtioneuvosto ja opetushallitus päättää valtakunnallisella tasolla tavoitteista ja tuntijaosta, opetussuunnitelman tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä perusopetuslain ja -asetuksen mukaisesti. Hangon sivistys- ja opetustoimi vastaa taas kuntakohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta ja opetustoiminnan toteuttamisesta.

Oppilaalla on oikeus saada omaa kehitystasoaan vastaavaa opetussuunnitelman mukaista hyvää ja riittävää opetusta ja ohjausta turvallisessa ja viihtyisässä opiskelu- ympäristössä.

Hangon opetus- ja kasvatustyön toiminta-ajatuksena on siten tukea oppilaan kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi, omista toimista vastuuta ottavaksi, tasapainoiseksi ja luovaksi ihmiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi sekä antaa opetussuunnitelman mukaista opetusta.

Laadukas opetus- ja kasvatustyö taas edellyttää selkeitä ja tiedostettuja tavoitteita, joihin pyritään ja joiden saavuttamista arvioidaan. Opetusjärjestelyjen kehittäminen onkin jatkuva prosessi, jossa arvioinnilla on keskeinen osuus.

Luokanopettajan vastuulle jää kaiken tämän toteuttaminen. Hänen tulee aikaansaada luokkaansa sellainen kulttuuri- ja oppimisilmasto, joka motivoi, aktivoi, kannustaa, velvoittaa ja mahdollistaa oppilaiden saavuttamaan omat oppimistavoitteensa yhdessä luokkatovereidensa kanssa. Millä keinoilla ja valtuuksilla ? Ennen kaikkea, miten tukien, motivoiden ja kannustaen?!


Voisimmeko todella ottaa mallia ja pelisääntöjä työelämästä. Miten motivoidaan työntekijöitä osallistumaan ja vaikuttamaan työolosuhteidensa kehittämisen kautta työsuoritusten parantumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Miten tuetaan esimiehiä

tuloksellisen työyhteisön aikaansaamiseksi.

Mitä jos koulutyön alkaessa laatisimmekin luokallemme yhteisen toiminta-ajatuksen, keskustelisimme arvoista ja opiskelun päämääristä ja tavoitteista. Miettisimme yhdessä työnjakokysymyksiä ja työmme arviointia tuloskeskusteluineen kuten työelämässä. Löytyisikö muita ? porkkanoita ja palkitsemiskeinoja ? tuloksellisen työn ja opiskelussa kehittymisen huomioon ottamiseksi kuin perinteiset arvosanat ja arvostelut. Työelämään edelleen soveltaen opettajan rooli korostuu luokkansa johtajana, valmentajana ja joukkueenjohtajana. Huomattavaa on että, jokainen jäsen, viimeinenkin lenkki, on voimavara joukkueelleen ja sen menestymiselle. Olen varma, että vastaavanlaista työtä kouluissa ja luokissa tehdään jo tänä päivänä.


Opettajan tueksi ja oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi on myös mahdollisuus perustaa luokkakohtaisia työvaliokuntia ja oppilasneuvostoja. Näiden tavoitteena on kasvattaa oppilaassa yhteisvastuuta kavereista sekä luokan ja koulun hyvinvoinnista sekä opettaa, että oman mielipiteen ilmaiseminen kannattaa ja asioihin voi vaikuttaa. Tuloksena on oppilaskeskeisempi ja sosiaalisilta taidoiltaan osaavampi työyhteisö, jossa oppilas kokee olonsa turvalliseksi ja uskaltaa olla oma itsensä ja jossa luokanopettaja toteuttaa ja aikaansaa oppimisprosessin ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen.

Mitä tuokaan sitten tullessaan valtakunnallinen Kiva-koulu projekti, jossa Hankokin on mukana. Sieltä voimme saada työkaluja ja tukea kehittää luokkayhteisöjä entistä yhteisöllisempään suuntaan. Tuloksena voi olla luokkayhteisö, jonka tuntee mm. suuresta innostuksesta, korkeasta sitoutumis- ja motivaatioasteesta, kokeilunhalusta, ryhmäylpeydestä, työn ja huvin yhdistelmästä ja vaikkapa omasta sisäisestä kielestä.


Viime aikoina on julkisuudessa myös Hangossa keskusteltu lasten pahoinvoinnista syntyneistä ongelmista, jotka vaan lisääntyvät. On puhuttu varhaisen puuttumisen tärkeydestä lasten, nuorten ja perheiden pulmatilanteissa. Tarvitaan entistä enemmän viranomaisyhteistyötä ja ennen kaikkea vastuullisuutta korostavaa yhteistyötä lasten ja oppilaiden vanhempien kanssa. Meillä moniammatillinen Varjopuolityöryhmä on haastettu vastaamaan tästä kehittämis- ja yhteistyöhaasteesta.


Koulu ja opettajat edustavat lapselle ja nuorelle auktoriteetteja, tietojen ja taitojen hallintaa sekä mallikäyttäytymistä, joiden avulla oppilaasta kehittyy yhteistyöky- kyinen, aktiivinen yhteiskunnan jäsen.

Toivottavasti kaikilla lastemme opettajilla ja kasvattajilla riittää innostusta haastavaan opetus - ja kasvatustyöhön, jossa työssä tuloksien arviointi ja näkeminen opettajille on jo arkipäivää. Veikkaan, että uudella lautakunnalla tulee tässä taloudellisessa tilanteessa riittämään haasteita koulujemme kasvatus- ja opetustyön tukemisessa.


Anja Roos

kaupunginvaltuutettu 2009





Anja Roos

e-mail anja.roos(at)pp.inet.fi

21.10.2008

LUKIJALTA

HangonLehti


LIITTYMINEN HUSLAB:iin


Kari Leino ja Outi McDonald toteavat tämän lehden 17.10.2008 lukijoilta palstalla, että ? nyt on se hetki, kun terveyskeskuspalvelujen tulevaisuuden suuntaviivoista päätetään, joten lukijana olet osavastuussa siitä millaiseksi terveyspalvelut tulevaisuudessa muotoutuu?.

Enpä voi perusturvalautakunnan puheenjohtajana ja terveyspalvelujen käyttäjänä olla kommentoimatta oikaisemalla joitakin suoranaisia virheitä. Vastuuta voi ottaa ainoastaan oikean tiedon perusteella.


YKSITYISTÄMINEN

HUSLAB ei ole yksityinen. Olisi voinut olettaa, että terveyskeskuksen virkaa hoitanut lääkäri ja ylilääkärin virkaa hakevana Outi McDonald tietää moisen asian. Asiaa käsiteltiin myös kaupunginvaltuustossa viimeksi 13..6.2008 kun HUS:n perussopimuksen 3 §:n muutos hyväksyttiin. Muutos avasi mahdollisuuden tehokkaampaan yhteistyöhön HUS:in ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen välillä.


HUS on siis kuntayhtymä jonka tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja ter- veydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi.

Lisäksi kuntayhtymä siis HUS voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja.


HUSLAB hoitaa lähes kaikkien alueen erikoissairaanhoidon sairaaloiden lisäksi nyt vuoden 2008 alusta likimain kaikkien jäsenkuntien perusterveydenhuollon laboratoriotoiminnan. Keskeinen olennainen muutos oli myös se, että Tammisaaren aluesairaala siirtyi HUSLAB:in yksiköksi vuoden 2008 alusta eli tukilaboratorio sijaitsee varsin lähellä Hankoa.

HUSLAB on siis liikelaitostoimijana osa julkisen terveydenhuollon organisaatiota ja pystyy suuren kokonsa perusteella ylläpitämään laadukasta laatusertifioitua toimintaa.


HUSLAB:in tarjousta on käsitelty Hangon perusturvalautakunnassa 7.6.2007 ja lopullinen päätös tehtiin 8.11.2007. Päätös perustui taloudellisiin ja toiminnallisiin vertailuihin.

Perusturvalautakunta päätti tehdä yhteistyösopimuksen HUSLAB:in kanssa kliinisten laboratoriopalveluiden tuottamisesta mallisopimuksen suuntaviivojen mukaisesti 1.1.2009 alkaen. Samalla lautakunta edellytti, että sopimuksessa määritellään, että siirtyvää henkilöstöä ei irtisanota 5 vuoden aikana taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä siirrosta lähtien .Lisäksi lautakunta edellytti, että sopimus solmitaan HUSLAB :in toimintakonseptin puitteissa siten, että kaikki työn vaativuustekijät, jotka voidaan säilyttää Hangossa myös säilyvät työntekijöiden työssä.


Henkilöstölle on järjestetty YT- neuvottelu asiaan liittyvästä esityksestä perusturvalautakunnalle 6.6. 2007 sekä toinen neuvottelu 31.10.2007.Tämän lisäksi henkilöstöä on informoitu suunnitelman etenemisestä ja henkilökunta on osallistunut HUSLAB:n tiedotustilaisuuteen 19.4.2007 Hangossa.

Yhteistyösopimuksen yksityiskohdista käydään vielä neuvotteluja ja sopimus alle- kirjoitetaan lähiaikoina, jonka jälkeen asiasta informoidaan laajasti henkilöstöä ja kuntalaisia.


MAKSUPOLITIIKKA

Kunnallisista ja sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelujen käyttäjiltä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain perusteella.

Perusturvalautakunta päätti asiakasmaksuista kokouksessaan 11.9.2008. Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelujen maksu sisältää mm. laboratoriokokeet.


RAHA RATKAISEE

Se on totta myös kuntataloudessa. Siksi Paras lainsäädännön myötä sosiaali- ja perusterveydenhuollossa on käynnissä laajempi uudelleenorganisointi, jonka avulla pyritään palvelut tuottamaan tehokkaammin ja kokonaistaloudellisesti. Ollaan menossa suurempiin palveluyksiköihin. Taloudellisuus näkökulma on välttämätön, jotta ylipäätään voidaan kuntalaisille taata tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Viime vuosina on ollut äärimmäisen vaikeata arvioida esim. erikoissairaanhoidon kustannuksia, yksikin odottamaton suurempi toimenpide saattaa muuttaa tilanteen. Onneksi valtuusto on tähän asti hyväksynyt näistä syistä johtuvat ylitysanomukset.


Tervetuloa vaan päättämään asioista. Se vaatii kuitenkin motivaatiota ja paneutumista asioihin, oikean tiedon hankkimista, ihmisten kuulemista, objektiivista otetta ja yhteistyötä sekä ennen kaikkea on muistettava, että luottamusmiehenä palvelemme kuntalaista ja hänen tarvitsemiensa palveluiden järjestämistä. Palveluiden tuottamisesta vastaa joko kunta itse tai ostaa palvelut esim. kuntayhtymiltä, säätiöiltä, järjestöiltä tai yksityisiltä tuottajilta. Kunnan tehtävänä on sitten valvoa ostamansa palvelun hinta/laatu suhdetta joka tapauksessa.


Anja Roos

perusturvalautakunnan puheenjohtaja



Anja Roos

e-mail anja.roos(at)pp.inet.fi


ONKO PUHE VAPAA ? AVOIN KYSYMYS VALTUUSTON PUHEENJOHTAJALLE


Hangon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sture Söderholm keskeytti alla olevan kirjoitetun puheenvuoroni tarkastuslautakunnan arviontikertomusta käsiteltäessä 8.10.2008:


Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu, että Hanko on rikas ja tulee selviämään jatkossakin itsenäisenä. Ummistammeko silmämme tarkastuskertomuksessa esitettyihin tosiasioihin vai otammeko asioista vaarin kukin omalta osaltamme.

Tarkastuslautakunnan kertomuksessa näet todetaan mm., että valtioneuvoston asettamien kriisitalouden tunnusmerkkien mukaan kaupungin taloudellinen asema näyttäisi olevan heikko. Seitsemästä tunnusluvusta viidessä ylitetään kriteerit.


Velkataakka on korkea maan keskiarvoon nähden eli yli 3300 ?, kun se koko maassa on 1558 ?. Lainakanta noussut nyt 32 miljoonaan. Kaupungin kertynyt alijäämä 4 milj.? on katettava 3 vuoden sisällä. Tämän alijäämän kattaminen edellyttää toimenpideohjelman laatimista.

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota mm. henkilöstökuluihin ja ylityötun-

teihin, lastensuojelun hoitovuorokausien määrään ja hoidon pituuteen sekä talousarviokuriin sekä joihinkin muihin puutteisiin.


Vastuu talousarvion toteuttamisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta on tietysti osa operatiivista johtamista ja kuuluu kaupungin virkamiesjohdolle eli kaupungin johtoryhmälle.

Vastuuta tulee myös poliittisen johdon ja kaikkien luottamusmiesten kantaa. Lautakunnissa tehdään tärkeitä päätöksiä tavoitteista ja talousarviosta asiantuntijatasolla.

Kaupunginhallituksen vastuulle tulee toimenpideohjelman tekeminen virkamiesjohdon kanssa. Tämä tehtävä kaupunginhallituksessa on tehtävä vielä tänä syksynä ja tulee valtuuston käsittelyyn talousarvion 2009 yhteydessä. Tehtävä ei ole helppo.


Oman vastuullisen sektorini eli perusturvan osalta haluan kiinnittää muutamaan asiaan huomiota arviointikertomuksen osalta.

Perusturvassa on käytetty ylityötunteja ehkä aikaisempaan verrattuna enemmän. Se on kuitenkin ollut tietoista. Tällä toimenpiteillä olemme saaneet sijoitettua erikoissairaanhoidosta potilaita vuodeosastolle tai vastaavaan. Näin on säästetty kokonaisnaiskustannuksissa.


Lastensuojelun sijoituksen suhteen olemme ongelmallisessa tilanteessa vaikkakin jo useamman vuoden aikana on satsattu lastensuojeluun ja ennalta ehkäisevään työhön perhekeskustoiminnan ja perhetyön avulla.

Lähinnä ongelmana ovat nuoret ja yli 10 vuotiaat moniongelmaiset lapset.


Lastensuojelun tuloksellisuutta tai epäonnistumista ei voida mitata hoitovuorokausien määrässä tai hoitojaksojen kestossa eli rahassa.

Päinvastoin näillä samoilla tekijöillä voidaan mitata myös laatua siten, että lastensuojelun toimenpiteillä yhä useamalla lapsella ovat elinolosuhteet helpottuneet ja saatu luotua lapselle turvallinen elinympäristö ja mahdollisuus kasvuun ja kehittymiseen.


Uusi lastensuojelulaki haastaa entisestään yhä laajempaan verkostoitumiseen ja yhteistyöhön eri viranomaisten ja perheen kanssa. Se vaatii ammattitaitoista, koulutettua ja mieluiten kokemusta omaavaa henkilöstöä. Työ on raskasta ja henkilöstöpulaa on joka puolella. Silti olemme onnistuneet.


On myös selvitettävä, miten opetuspuolella resurssit riittävät ottamaan osan lastensuojelun haasteista vastaan ja miten siellä voidaan entistä enemmän tehdä ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä. Viime vuonna lisättiin resursseja, eli siellä on nyt kaksi koulukuraattoria ja kaksi koulupsykologia.

Lisää panostusta kaivataan kouluterveydenhoitoon niin lääkäriresurssien kuin terveydenhoitajienkin suhteen. Valtiovalta tullee omalta osaltaan panostamaan näihin resursseihin jos ei muuten niin ohjeistamalla.

Toivottavasti aloitettu yhteistyö tulevan Raaseporin kanssa tuo lisää osaamista, asiantuntemusta ja myös tehokkuutta lastensuojeluun tällä alueella kokonaisuudessaan.

Eilen päätettiin Rast neuvotteluissa yhteisen alueellisen Hyvinvointi- ja lastensuojelu-

suunnitelman tekemisestä.


Seuraavaksi jäämme vielä tässä valtuustossa odottamaan toimenpideohjelmaa, jonka avulla katetaan tuo 4 milj. ? alijäämä seuraavan kolmen vuoden aikana kuten kuntalaki edellyttää.

Haasteita ei tule sitten puuttumaan uudelta valtuustolta eikä lautakunnilta.

Kuntavaaleissa ei kannattane näillä näkymillä kovin suuria lupauksia antaa uusista avauksista.


Keskeytys tapahtui kohdassa: Toivottavasti aloitettu yhteistyö tulevan Raaseporin kanssa tuo lisää osaamista, asiantuntemusta ja......

Mielestäni pysyin aiheessa. Koska katsoin asiani olevan tärkeän, olin valmistanut puheenvuoroni kirjallisena. Minulle jäi epäselväksi syy miksi keskeytys tapahtui.

Esitän avoimen kysymyksen valtuuston puheenjohtajalle puheoikeuteni rajoittamisesta ?


Anja Roos

kaupunginvaltuutettu

Kokoomus

Hanko



ÖPPEN FRÅGA TILL FULLMÄKTIGES ORDFÖRANDE


Ordföranden för Hangö stadsfullmäktige Sture Söderholm avbröt min taltur då vi behandlade revisionsnämndens utvärderingsberättelse. Här kommer mitt tal:


På senaste tiden har man i offentligheten diskuterat om att Hangö stad är förmögen och kommer att klara sig som självständig kommun också i fortsättningen. Men, stänger vi våra ögon för de fakta som utvärderingsberättelsen påvisar eller tar vi oss an problemen?


Vår skuldbörda är hög jämfört med landets medeltal (3300?/invånare mot 1558? i hela landet). Lån har vi 32 miljoner. Revisionsnämnden har fäst sin uppmärksamhet på bl.a. personalkostnader och övertidstimmar, vårddygnens mängd och vårdens längd inom barnvården och budgetuppföljningen.


Ansvaret för budgetens förverkligande och uppnående av målsättningarna är förstås en del av det operativa ledarskapet. Ansvaret måste bäras också av den politiska ledningen och av alla förtroendemän. På stadsstyrelsens ansvar kommer att uppgöra ett åtgärdsprogram för att täcka underskottet på 4 miljoner euro. Detta måste göras ännu denna höst och skall behandlas av fullmäktige i samband med budgeten 2009. Uppgiften är inte lätt.


Inom grundtryggheten vill jag fästa uppmärksamheten på några saker. Där har används övertidstimmar kanske mera än under tidigare år. Det är dock medvetet. Vi har kunnat placera patienter från specialsjukvården till bäddavdelningen eller motsvarande. På så vis har man sparat på helhetskostnaderna.

I fråga om placeringar inom barnskydd har vi en problematisk situation ävenom vi redan under många år har satsat på barnskydd och förebyggande arbete med hjälp av familjecenterverksamhet och familjearbete. Främst är problemen bland unga och över 10-åriga barn med många problem.


Barnskyddets resultat eller misslyckanden kan inte mätas i pengar för vårddygnens mängd eller för längden av vårdperioderna. Med dessa faktorer kan vi också mäta kvaliten så, att barnvårdens åtgärder har gett allt flere barn en trygg livsomgivning och möjlighet till tillväxt och utveckling. Den nya barnskyddslagen utmanar oss allt mer till ett allt bredare samarbete och nätverksbyggande mellan de olika myndigheterna och familjerna. Det kräver yrkeskunnig, utbildad och erfaren personal. Arbetet är tungt och personalbristen är ett faktum.


Man måste också utreda, hur man på skolningssidan får resurserna att räcka till så man kan ta del av barnskyddets utmaningar och hur man allt mer kan göra förebyggande barnskyddsarbete. I fjol ökade man resurserna en del. Men vi behöver mera resurser inom skolhälsovård både av läkare och hälsovårdare. Statsmakten torde för sin del komma att satsa på dessa resurser, om inte annat så genom rådgivning.


Jag hoppas, att det påbörjade samarbetet med det kommande Raseborg hämtar med sig mera kunnande, sakkunskap och också effektivitet i barnskyddet i vår region som helhet. I går beslöts i Rast-underhandlingarna om att uppgöra en regnional Välfärds-barnskyddsplan.


Utmaningar kommer alltså inte att fattas för den nya fullmäktige eller de nya nämnderna. I kommunalvalet är det därför antagligen onödigt att ge alltför stora löften om nya understöd.


Mitt tal avbröts där kursiveringen börjar. Enligt min åsikt höll jag mig till saken. Eftersom jag ansåg, att min sak var viktig, hade jag förberett mitt tal skriftligt. Det blev oklart för mig, varför jag blev avbruten. Jag ställer därför en öppen fråga till fullmäktiges ordförande om varför min rätt att uttala mig begränsades?


Anja Roos

Stadsfullmäktig

Ordförande för grundtrygghetsnämnen

Samlingspartiet

Hangö


Hanko- mahdollisuuksien kaupunkiko ? !


Johtavat päättäjät saivat keväällä 2007 Hangon Lehden kolumnisarjassa esittää tärkeitä tulevaisuuden ajatuksiaan. Otsikkoina käytettiin kehittämispainotteisia lauseita mm. Hanko- mahdollisuuksien kaupunki, Hangossa riittää   haasteita, Itsenäisellä Hangolla paljon mahdollisuuksia, Itsenäisiä niemen nokassa. Ainoastaan allekirjoittanut kantoi huolta hankolaisten tulevaisuudesta.

Huoli vain lisääntyy. Se nähtiin viime valtuuston kokouksessa kun Koppnäsin niemeen sijoitettavaksi valtion täysimääräisellä rahoituksella suunniteltu trooli-sataman  perustamishanke kaatui äänin 16 ? 19.  Kaatajiin kuului 8 rkp:stä, 6 sdp:stä sekä kaikki 4 vasemmistosta ja keskusta. 
On vaikea ymmärtää, miten vastuullisessa asemassa olevat päättäjät mm. kaupungin-valtuuston, satamalautakunnan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajat sekä kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja voivat olla  vastustamassa Hangon kaupungille tässä vaiheessa osoitettua noin kuuden miljoonan lahjaa troolisataman rakentamista varten. Samalla päätöksellä evättiin kalastajien ammattiryhmältä mahdollisuus harjoittaa ja edelleen kehittää kalataloutta  valtakunnallisena elinkeinona. Hämmästyttää, että koko vasemmistoryhmä  ei voinut hyväksyä asiaa edes viimeksi mainitusta näkökulmasta.
Mikä on todellinen syy ? Syksyn kunnallisvaalitko ? Mikähän olisi tulos jos suorittaisimme kyselyn tai kansanäänestyksen ?

Vaikkakaan Hangon kehittämisvisioita ei ollakaan vielä kirjoitettu selkeästi yhteen dokumenttiin olen antanut itselleni ymmärtää, että tavoitteina on ollut saada väkiluku nousuun ja siten lisää veronmaksajia. Lisäksi tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä teollisuudelle ja elinkeinoelämälle sekä yrityksille perustaa ja laajentaa toimintaansa ja saada uusia työpaikkoja ja verotuloja. Viimeaikaiseksi tärkeäksi tavoitteeksi on nostettu matkailun kehittäminen ja sen kautta tehdä Hankoa tunnetuksi ja houkuttelevaksi matkailukohteeksi. Sataman kehittäminen nähdään jo itsestäänselvyytenä. Sen tuotoillammehan rahoitamme mm. peruspalveluitamme.
Näillä tavoitteellako luomme alle 10 000 asukkaan menestyvän ja elinvoimaisen kaupungin ja puhumme Hangosta mahdollisuuksien kaupunkina.
Tavoitteista on siirryttävä myös toimintaan ja konkreettisiin hankkeisiin ja tekoihin, 

Nyt valtio tarjosi tuhannen taalan paikan Hangolle lähteä kehittämään kaupunki ? kuvaansa ja edistämään elinkeinoelämäänsä ja samalla nostamaan imagoaan niin yrittäjä- kuin matkailuystävällisenä kaupunkina. Tätä eivät jotkut päättäjät hyväksyneet vaikka maa- ja metsätalousministeriö lupaa rahoittaa hankkeen täysi- määräisenä, vaikka investoinnit vuoden 2008 osalta tulevat käsittämään yhtä suuret meno- ja tuloerät, vaikka troolisatama on elinkeinotalouden kehittämisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä hanke, vaikka ministeriö on ollut tyytyväinen kaupungin  aktiiviseen suunnitteluun Koppnäsin troolisatamahankkeessa. Vaikka löytyy hyviä  kokemuksia nykyaikaisesta Porin Reposaaren troolisatamasta. Siellä mm.  satama-maksut ja erilliset sähkömaksut kattavat käyttökustannukset, kaupunki saa vero-ym. tuloja sivuvaikutuksina, nykyaikainen satama ei aiheuta hajuhaittoja vaikka Repo- saaressa asutus sijaitsee aivan vieressä. Siellä on päästy eroon ympäristöhaitoista ja lokkiparvista, joita aiheutui kun saaliit lastattiin kalankäsittelylaivoihin  sataman ulkopuolella. Troolisatama on tuonut turisteja mahdollistaen mm. korkealuokkaisen kalaravintolan ympärivuorokautisen toiminnan. Kuluvan vuoden loma-asuntomessut rakennetaan kalasataman välittömään läheisyyteen, lähin mökki vain noin 150 metrin etäisyydelle. Messuja mainostetaan messuesiteissä ja netissä : Idyllisen Reposaaren viehätys piilee elävässä kyläyhteisössä, kalasatamassa ja ravintoloissa... Tällaisesta vetonaulasta  Hanko siis halusi eroon !

Kyllä, täällä näyttävät kaatuvan kaikki kehittämismahdollisuudet. Millehän populaatiolle tätä Hankoa ollaan valmiit kehittämään, kun viime aikoina monet jopa lapsia ja nuoria sekä vanhuksia koskevia hankkeita on haluttu viivästyttää tai kokonaan tyrmätä. Nyt oli siis vuorossa elinkeinoelämä Verukkeet liittyivät nyt lähinnä sellaisille käytännön osa-alueille kuten kiireellinen aikataulu, urakkatarjoukset, ympäristöluvat, tarkat käyttökustannuslaskelmat yms. joista periaatteessa virkamiehet olisivat kantaneet vastuun valtuuston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti ja sen jälkeen. 

Nyt oli siis kysymys periaatepäätöksestä!   
Hanko on todettu Suomen troolisatamavaihtoehdoista ensisijaiseksi, sillä se on lähellä troolipyyntialueita ja on jäätilanteen puolesta paras vaihtoehto. Tavoitteena oli siis perustaa kahdessa vaiheessa korkeatasoinen troolisatama rakennuksineen, joka olisi ollut avoin kaikille sataman sääntöjä asianmukaisesti noudattaville troolareille.
Näillä mahdollisuuksilla Hanko olisi luonut edellytykset elinkeinokalatalouden harjoittamiseen ja omalta osaltaan kalastuksen elinkeinona säilymiselle, jotka olisivat varmasti tuoneet positiivisia seurausvaikutuksia kaupungille ja kaupunkilaisille. 

Mitähän asioita päättäjät pitävätkään Hangon mahdollisuuksina , jos siihen ei sisälly meri  kaikkine mahdollisuuksineen niin elinkeinon harjoittamiseen kuin vapaa-ajan toimintoihin ja elämyksiin sekä luontoarvona sinänsä.  

Pettyneenä
Anja Roos
valtuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
Kokoomus